Millainen suomalainen kulttuuri kiinnostaa maailmalla?

Suomalainen lasitavara, Muumit, heavy-musiikkia kontrabassoilla, Angry Birds ja karhunliha ovat kaikki osa suomalaista kulttuuria. Ne myyvät itseään mutta niillä on myös syvällisempi tarkoitus; vahvistaa suomalaisen kulttuurin tuntemusta maailmalla. Suomalaisen musiikin konsertti on elämys ulkomaalaiselle, ja se saattaa innostaa hänet seuraavalle lomamatkalle Suomeen. Kulttuurivienti on taiteen, musiikin, designin ja muodin vientiä, mutta se voi sisältää monia muitakin niihin sidoksissa olevia palveluita ja tuotteita.

Suomalaisen kulttuurin kiinnostus nousee

Suomi on jäänyt monien muiden maiden kulttuurin varjoon. Ruotsi on jyrännyt monesti Euroviisuissa, ja naapurimaan Venäjän keittiö on tunnustettu maailmalla parhaimpien joukkoon. Viime vuosina Suomen potentiaali on huomioitu myös maailmalla, ja maamme koskemattomia erämaita, puhtaita metsän makuja, melankolista sosiaalista kulttuuria sekä innovatiivista peliskeneä on tultu ihmettelemään kauempaakin. Kalsarikännit ja kotona yksin istuminen alkaa olla coolimpaa kuin iänikuinen yltiösosiaalisuus.

Onnistuneen kulttuuriviennin takaa löytyy omaleimaisen kulttuurin lisäksi vahva ammattitaito. Suomalainen monialainen koulutus mahdollistaa korkean tason niin taiteen kuin tieteenkin aloilla, ja sen markkinoimisen tärkeys on tunnustettu julkisissa instituuteissa viime vuosina. Tasaista osaamista löytyy kaikilta kulttuurialoilta, mutta viime vuosina musiikki ja peliala ovat olleet suurimmat nousijat. Suomalaiset ovat vihdoin löytäneet uskon omaan osaamiseen ja omaleimaisuuden vaalimiseen, sen sijaan että pyrittäisiin toimimaan kuten muut.

Kuinka kulttuurivientiä markkinoidaan?

Suomessa kulttuuriviennistä vastaa Kulttuuriministeri, ja esimerkiksi suomalaisen musiikin viennin edistäjänä toimii Music Finland. Maailmalla toimivat Suomen Kulttuuri-instituutit edistävät kulttuuriamme 15 maassa. Kulttuuri kuuluu yhdenvertaiseksi alaksi muiden vientialojen rinnalle, sillä Suomi tuottaa hyvin omaleimaista ja korkeatasoista kulttuuria. Sen kansantaloutta kasvattava merkitys on niin kulttuurin kuin taloudenkin kannalta merkittävä. Ajattelutavan muutos, että taide on myyvä tuote, on ollut vauhdittamassa kulttuuria ja sen menestymistä rajojemme ulkopuolella.

Suomalaista taidetta, artisteja ja tuotteita on aiemmin hiottu timantin tavoin niin kauan, että niiden trendit ovat ehtineet jo hiipua maailmalla ennen esille tuloa. Pelialan Supercell on hyvä esimerkki siitä, kuinka onnistunut markkinointi on monesti tuotekehittelyä isommassa osassa. Pelialalla muhiva hypetys, hyvä nousussa oleva tuote ja oikeanlainen markkinointi nostivat yrityksen tunnetuksi maailmalla jo ennen viime silausta. Monille nuorille tähtäin on jo alusta kansainvälisille markkinoille.

Kulttuuri muuttuu – muuttuko sen edistäminen?

Teknologian kehitys ja ihmisten tapa havainnoida ympäristöä ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Aiemmin kulttuuri oli keskittyneempää oman kulttuurialueen sisälle, kun taas nykyiselle sukupolvelle kulttuurin toimikenttä on koko maailma. Trendit muuttuvat aiempaa nopeammin, ja sen vuoksi niiden ennakoiminen olisi tärkeää. Maailmalla toimivat suomalaiset kulttuuri-instituutit ovat paikan päällä edistämässä suomalaista osaamista, mutta monesti hallinnolliset rakenteet estävät uusien ideoiden toteuttamisen tarpeeksi nopeasti.

Osa taiteenalan toimijoista nousee kuuluisuuteen suoraan ilman välikäsiä. Musiikin alalla tämä on melko yleistä, sillä omien biisien striimaaminen voi olla nopeampi tapa nousta julkisuuteen, kuin ottaa yhteyttä kulttuuriviennin edistyskeskuksiin. Suomalainen David Gueterra on hyvä esimerkki artistista, joka saattaa olla tunnetumpi kansainvälisesti kuin kotimaassaan. Kulttuuriviennin tarkoitus ei ole enää tuoda tunnettavuutta maallemme rahoituksen turvin, vaan lisätä vientituloja, työpaikkoja ja siihen sidoksissa olevia toimialoja.

Haasteet kulttuuriviennissä

Kulttuurin alalla määrärahat ovat tiukassa, ja näin halutaankin tulevaisuudessa. Kulttuurikentällä on totuttu näkemään ala irrallisena tuottavista aloista, ja koettu kulttuuri alaksi, johon riittää taiteennälkä. Taiteen näkökulmasta niiden edistäminen kansainvälisesti tuottaa kuitenkin lisää työpaikkoja, mahdollisia määrärahoja ja näkyvyyttä alalle. Sen vuoksi monien näyttelyiden ja tapahtumien sponsoreina on nähtykin viime vuosina isoja yrityksiä. Kööpenhaminassa esitettyä Muumi-balettia oli sponsoroimassa Finnair ja Suomi 100-konsertteja sponsoroivat monet suuryritykset.

Haasteena voidaan pitää alan muutoksen nopeaa tahtia, jonka ennakointi vaatii panostusta. Suomessa kulttuurin tarjonnan rajat on monessa mielessä täytetty, mutta kansainväliset markkinat kasvavat jatkuvasti. Tämä luo monille toimijoille paineita suunnata suoraan ulkomaille. Kulttuurin perusinfrastruktuuri on varmoissa kantimissa kotimaassa, mutta sen tuominen kosketuksiin ulkomaalaisen yleisön kanssa on edelleen haaste. Kulttuurialoilla toimijoilta puuttuu usein liiketaloudellinen osaaminen ja tieto, kuinka hankkiutua yhteistyöhön sponsoreiden kanssa.

Kiinnostava suomalainen kulttuuri tekee maasta makean matkakohteen

Viime vuoden aikana Suomessa on ihmetelty maailmantähtien lomareissuja Suomeen. Syitä Suomi-innostukseen ei tarvitse hakea kaukaa. Suomalainen kulttuuri poikkeaa monien Euroopan maiden vastaavista, ja erityisen omintakeiselta se vaikuttaa kaukaa saapuvista. Jos vuosikymmen sitten kainostelimme ujouttamme, tapaa vetäytyä omaan rauhaan ja erikoisia ruokiamme, kuten mämmiä, voimme nyt pullistella rintaamme näiden kulttuurihelmien puolesta. Suomalaisia kulttuuritapoja halutaan nyt tulla kokemaan aidossa ympäristössä.

Kiitos kulttuuriviennin ja sosiaalisen median, Suomi ei ole enää Euroopan laidalla keikkuva kaukainen maa, josta ei tiedetä juuri mitään. Matkailijat saapuvat charterlennoilla pitkin talvea kokemaan talven ihmemaata, ja paikka Euroopan laidalla ei olekaan enää niin tuntematon. Hektinen elämänrytmi ja yleinen turvattomuuden tunne ovat osaltaan vaikuttaneet kiinnostukseen Suomea kohtaan, joka on rankattu lukuisissa tutkimuksissa maailman turvallisimmaksi ja rauhallisimmaksi maaksi.

Kulttuurivienti ja tulevaisuus

Tulevaisuudessa kulttuurivienti tulee keskittymään varmasti yhä vahvemmin tuottavuuden maksimoimiseen. Eri instanssit, kuten suuryritykset, sponsoroivat mieluusti nousussa olevaa suomalaista kulttuurilupausta, jos sen avulla on mahdollista saada lisää matkailua ja kaupankäyntiä lisäävää julkisuutta. Muuttuvassa maailmassa Suomella on lunastettavana myös eturivin paikka ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä kulttuuritapahtumissa, jotka ovat omalta osaltaan kasvattamassa positiivista Suomikuvaa maailmalla. Muumit, Aallot, Marimekot ja Iittalat, oletteko valmiita valloittamaan maailmaa?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *