Miltä näyttää Suomen kulttuuriviennin tulevaisuus?

Maastamme löytyy vahvaa kulttuuria, osaamista, ammattitaitoa ja näkemystä, mitä jakaisimme mielellämme maan rajojen ulkopuolellekin. Suomalainen kulttuurivienti on pyrkimässä täyteen vauhtiin, mutta se kaipaa vielä viimeistä rohkaisevaa tönäisyä. Kulttuurin toimialat nähdään edelleen jollain tapaa abstrakteina, eikä niitä nosteta samalla viivalle muun viennin kanssa.

Miksi kulttuuriviennin kasvu on tärkeää?

Suomessa tuotettavat kulttuuripalvelut ovat vahvasti omaleimaisia ja korkeatasoisia. Hyvälaatuisia kulttuurituotteita- ja palveluja pystytään tuottamaan paljon ja kohtuullisin kustannuksin – markkinat ovatkin liian suuret suomalaiseen väestön määrään nähden. Tällä hetkellä suurin osa kotimaassa tuotetuista kulttuuripalveluista toimialasta riippumatta jäävät kulutettaviksi maamme rajojen sisään.

Ottaen huomioon väestön kasvun hidastumisen ja ikärakenteen muuttumisen, on oikeutettua todeta, että kotimaisten markkinoiden kulutus ei voi kasvaa enää merkittävästi. Sillä välin kansainvälisten markkinoiden kulttuurikysyntä taas on jatkuvassa kasvussa. Olisikin tärkeää pystyä nostamaan kulttuuripalveluiden vienti tasavertaiseksi muun viennin kanssa, erityisesti nykyisessä tiukentuvassa taloustilanteessa.

Vahvuudet ja mahdollisuudet

Suomalaisen kulttuuriviennin mahdollisuudet ovat runsaat. Jos opimme näkemään kulttuuriviennin yhtenä osana suurta kokonaisuutta sen sijaan, että näemme sen muista tavoitteista irrallisena osana, se tulee tuomaan merkittäviä positiivisia virtauksia Suomeen. Suomen osaaminen kulttuuripalvelujen tuottamisen suhteen on kovalla tasolla ja pärjää mainiosti myös kansainvälisessä vertailussa.

On rohkaisevaa nähdä, että Suomi-brändi kasvattaa maailmalla jatkuvasti lisää vartta alleen. Suomi nähdään kiinnostavana, eksoottisena ja aitona maana. Nyt onkin oikea aika takoa rautaa ja auttaa kulttuurivienti puhkeamaan kukkaansa. Pohja on hyvä; meiltä löytyy korkealaatuista luovien alojen koulutusta, hyvää teknologiaosaamista ja laadukasta tuotantoa.

Musiikkivienti vetää rekeä

Suomalainen musiikkivienti on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan. Kasvu aloitti kiihdytysvaiheensa 2000-luvun lopulla, kun useat hevi- ja hard rock -bändit onnistuivat avaamaan ovet eurooppalaisille markkinoille. Raskas musiikki on edelleen yksi tärkeimmistä kulttuurin vientituotteista – se tunnetaan maailmalla hyvin ja sen laatua arvostetaan.

Vahvojen kotimaisten markkinoiden ansiosta uusia artisteja syntyy tasaiseen tahtiin, joten onkin odotettavissa, että kasvu tulee jatkumaan. Musiikkivienti ei tule kuitenkaan keskittymään vain raskaaseen musiikkiin, mistä on nähty viime aikoina muutamia hyviä esimerkkejä. Musiikin vientialat laajentuvat pikkuhiljaa ja pääsemme näyttämään osaamistamme monipuolisemmin.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Teemu Brunila; mies tekee musiikkia kansainvälisille tähdille, kuten Flo Rida, David Guetta ja JP Cooper. Pop-musiikin puolelta kansainvälisille markkinoille ponnistaneet Alma, Isaac Elliot ja Benjamin toimivat esikuvina laulajan aluille, ja useat levy-yhtiöt haalivat talleihinsa lupaavia kykyjä, joiden ura tähdätään suoraan maailmalle.

Taide, muoti ja design – suomalaista osaamista

Suomalainen vaatesuunnittelu ja muotoilu ovat kovassa huudossa kansainvälisissä piireissä. Matkustaessa lomalaisen silmiin voivat osua Marimekon tyynyt hienostuneen kahvilan sohvilla tai juorulehteä selatessa Paola Suhosen kengät tähden jaloissa. Erityisesti pienet, persoonalliset vaatesuunnittelijat ovat vahvassa nousussa – sosiaalisen median kautta kun näkyvyyttä voidaan saada pieninkin kustannuksin.

Kuvataiteen puolella kasvun varaa olisi vielä huikeasti. Tähän ei ole syynä kotimaisen osaamisen tai luovuuden puute, vaan enemmänkin taiteilijoilta puuttuva infrastruktuuri, joka auttaisi ponnistamaan samoin avuin kansainvälisille markkinoille, kuin vaikkapa muusikot. Jotta kuvataide saataisiin tulevaisuudessa osaksi Suomen kulttuurivientiä, asiat tulisi nähdä uudessa valossa.

Peliteollisuudessa voi olla tulevaisuuden suuret rahat

Tällä hetkellä kaikkein suurimmassa ja vakaimmassa kasvussa on pelaamiseen liittyvien palveluiden ja tuotteiden vienti. Tämä on ala, joka tulee ottamaan aina vain suuremman prosenttiosuuden kaikesta kulttuuriviennistä tulevien vuosien aikana. Suomesta löytyvä innovatiivisuus, tekninen osaaminen ja positiivinen uutisointi muokkaavat yhdessä tulevaisuuden näkymistä todella kirkkaat.

Pelialalla on nähty jo suuria menestystarinoita, kuten miljoonavoittoja tahkoava Supercell tai koko maailman tuntema Angry Birds, mutta paljon on vielä edessä – siitä kertovat jatkuvasti nousujohteessa olevat mittarit. Jo tällä hetkellä pelialan vienti ylittää moninkertaisesti jokaisen muun kulttuurialan viennin, ja odottelemme innolla seuraavaa jättipottia.

Kirjallisuus ei kuole koskaan

Vaikka tämän päivän suuret trendit johdattelevat massoja älylaitteiden ja liikkuvan kuvan ääreen, perinteinen kirjallisuus ei laske irti otettaan. Itse asiassa suomalaisen kirjallisuuden vienti nauttii vilkkaasta liikenteestä ja oikein mukavan näköisestä tulevaisuudesta, sillä tämän hetkisten vientimaiden lisäksi Kiinan vienti on osoittanut merkkejä lisääntyneestä kysynnästä.

Tällä hetkellä suurin vientimaa on Saksa, mutta Aasian maiden lisäksi myös englanninkielinen lukijakunta vaatii aina vain enemmän käännöksiä. Kirjallisuuden kulttuurivientiä ei nähdä kuitenkaan vielä tasavertaisena viennin tuotteena muiden palveluiden rinnalla, mikä vaatisi muutoksia, sillä suomalaisen kirjallisuuden kasvun potentiaalia ei tule missään tapauksessa aliarvioida.

Millä toimenpiteillä kulttuurivientiä voidaan edistää?

On siis selvää, että suomalainen kulttuuri kiinnostaa aina vain enenevissä määrin. On myös yhtä lailla selvää, että kulttuuriviennin kasvulle on vielä rutkasti tilaa alasta riippumatta. Kulttuuriviennin kasvaminen nähdään myös tärkeänä osana talouden kasvua. Nyt tarvitaan vain niitä konkreettisia toimenpiteitä, jotka auttavat tulevaisuuden visioiden saavuttamisessa.

Suurin, hieman hankalammin rajattava aihe on ajatustavan muuttaminen; kulttuurivienti tulee nähdä konkreettisena, taloudellista hyötyä tavoittelevana toimenpiteenä, kuten mikä tahansa viennin ala. Artisaaneille, taitelijoille, kirjailijoille ja aloitteleville yrityksille tarvitaan lisää tukia, ja niiden tulee olla helpommin saatavissa. Myös erilaiset tuki-, mentorointi- ja avustusohjelmat ovat tarpeen.

Ylpeästi suomalaisia

Suomalaiset voivat matkustaessaan ulkomailla kertoa ylpeänä kotimaastaan. Suomi on antanut maailmalle jo useita varoitusmerkkejä siitä, mitä pienestä maastamme voikaan ponnistaa kansainvälisille markkinoille. Tuhannet mahdollisuudet odottavat vielä tekijöitään, mutta niiden poimimiseksi meidän tulee pyrkiä määrätietoisesti, päättäväisesti ja ilman turhaa kainostelua tuomaan osaamistamme esiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *