Muualta Suomeen rantautuneet juhlapyhät

Juhlapäivien perinteet ja rituaalit ovat hitaasti mutta jatkuvasti muuttuvia, niin myös Suomessa. Tätä vaikutteiden matkaamista on tapahtunut jo kauan ennen nykyaikaista tietoyhteiskuntaa. Esimerkiksi joulukuusen koristelu on levinnyt 1800-luvulla jouluperinteeksi Suomessa, ja onpa koko joulu tuontitavaraa kristinuskon kotiseuduilta Lähi-Idästä. Käytännössä Suomessa ei ole enää juurikaan sellaisia juhlapäiviä, jotka eivät olisi saaneet vaikutteita muista maista jopa satojen vuosien ajan.

Yleisten juhlapyhien lisäksi monet ihmiselon siirtymäriitteihin kuuluvat merkkipäivät Suomessa ovat lainatavaraa. Esimerkiksi muinaisessa Suomessa tai myöhemminkään perinteisessä agraariyhteisössä ei ollut tapana juhlistaa jokaisen yhteisön jäsenen syntymäpäivää. Hääjuhliin on otettu paljon vakiintuneita tapoja muista kulttuureista, ja rippijuhlat ovat olleet osa seurakunnan aikuisjäseneksi pääsyä vasta joitain sukupolvia. Tuoreita ulkomailta otettuja merkkipäiviä ovat esimerkiksi Pohjois-Amerikan kulttuurialueella vietettävä baby shower.

Joulu on kekrin jatke ulkomailta

Joulu Jeesuksen syntymäjuhlana ja ruokapitoina on kulkeutunut Suomeen kristinuskon myötä. Joulu on Euroopassa vakiintunut keskitalven juhlaksi, vaikka Jeesus syntyi todennäköisesti syksyllä. Ajankohta johtuu siitä, että joulun viettoa alettiin liittää alueellisiin sadonkorjuukauden päättymistä tai vähentynyttä päivänvaloa juhlistaviin talven juhliin. Vähitellen nämä muinaiset juhlapyhät vaipuivat unholaan, ja jäljelle jäi vain kansainvälisesti juhlittu joulu. Suomessa sadonkorjuun juhla oli nimeltään kekri.

Kekrin vietto ajoittui perinteisesti Suomessa Mikkelinpäivästä Pyhäinmiesten päivään. Mikkelinpäivä on nykyisessä kalenterissa 29. syyskuuta tai sitten tämän päivän jälkeinen sunnuntai. Pyhäinmiesten päivä ajoittuu viimeistään marraskuun 6. päivään. Jouluun siirtyneitä kekrille ominaisia perinteitä ovat runsaasta juhla-ateriasta nauttiminen ja erityinen kekripukki. Kekripukki oli sarvipäinen ihmishahmo, joksi joku kylän miehistä pukeutui ja lähti kiertämään alueen taloja kestittävänä. Kekripukki ja nuuttipukki ovat vaikuttaneet joulupukkiperinteeseen.

Pääsiäinen on nasaretilaisen ylösnousemusjuhla

Pääsiäinen on kristinuskon juhlista vanhin ja kirkkovuoden keskeisin juhla. Pääsiäistä vietetään Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi, ja sitä on vietetty Lähi-Idässä jo ainakin 100-luvulla. Kuten joulukin, on kristillinen pääsiäinen Suomeen tullessaan siirtynyt muinaisen juhlapäivän paikalle – pääsiäisen paikalla on aiemmin vietetty esikristillistä kevään juhlaa. Pääsiäinen on rantautunut Suomeen samaan aikaan kuin itse kristinuskokin, viimeistään 1200-luvulta sitä on vietetty yleisesti.

Pääsiäisen juhlapäivän nimi on suomalainen innovaatio. Mikael Agricola nimittäin keksi pääsiäinen-sanan päästä-verbin pohjalta. Tämä viittaa 40 päivää kestäneen paastonajan päättymiseen. Perinteisesti kevättalven paastonaika ulottuu laskiaistiistaista pääsiäiseen. Lisäksi heprealaista pesah-juhlaa on vietetty keväisin. Sen nimi viittaa vapautumiseen, jolla on tarkoitettu Egyptin orjuudesta vapautumista juutalaisessa perimätiedossa. Pääsiäisen symboliikkaan liittyvät hedelmällisyyden ja uuden elämän symbolit, kuten narsissit, pääsiäispuput ja rairuoho.

Vappu – työväen juhla

Suomalainen vappu on tätä nykyä työväen ja opiskelijoiden juhla, jolloin muutkin kansanosat ilakoivat ja juhlivat kevään saapumista. Kiintoisaa kyllä, nykymuodossaan vappujuhla on peräisin nimenomaan Yhdysvalloista, joka ei ole tätä nykyä tunnettu vahvasta työväenliikkeestä. Ensimmäinen viidettä oli 1800-luvulle tultaessa Amerikassa ns. “moving day”, jolloin perinteisesti monien työläisten työsopimukset uusittiin. Vuonna 1886 Yhdysvalloissa organisoitiin suuri yleislakko tuona päivänä, mikä muotoutui vappupäiväksi.

Moderni vappu ei ole kuitenkaan pelkästään amerikkalainen perinne, sillä myös Euroopassa oli tapana osoittaa keväisin mieltä työntekijöiden olojen parantamiseksi. Vapun vietto on sekoittunut myös Euroopassa vuosisatoja vanhoihin kevään juhliin, jolloin on ollut sallittua vaihtaa vapaalle ja juhlia äänekkäästi. Vapusta tuli Suomessa liputuspäivä nimellä “suomalaisen työn päivä”. Nimen katsotaan olevan kompromissi työväen vapun ja muiden juhlinnan muotojen välillä.

Juhannus ja taikojen aika

Keskikesän juhla, juhannus, on mielenkiintoinen hybridi kotimaista ja ulkomaista juhlaperinnettä. Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa on toistatuhatta vuotta vietetty keskikesän juhlaa, johon on kuulunut esimerkiksi kokkojen polttamista ja erilaisten taikojen tekemistä. Juhlan nimi, juhannus, johtuu puolestaan halusta kristillistää suosittu juhlapyhä. Keskikesän ja auringon juhlaa alettiin viettää tällöin Johannes Kastajan muistopäivänä. Pohjanmaalla on perinteisesti pystytetty juhannuskuusi, joulukuusen kesäisen versio.

Ystävänpäivä

Ystävänpäivää on vietetty Suomessa 14. helmikuuta 1980-luvulta lähtien. Toisin kuin monessa muussa maassa, juhlistetaan tällöin ensisijaisesti ystävyyttä ja vasta toissijaisesti romanttista rakkautta. Nykymuotoinen ystävänpäivä on kulkeutunut Suomeen Pohjois-Amerikasta. Kuitenkin vastaavaa juhlaa on tavattu jo Rooman valtakunnan aikoihin. Hedelmällisyyttä juhlistava päivä oli tuolloin nimeltään Lupercalia. Lupercalialla muistettiin kodin ja avioliiton jumalatarta Junoa sekä Pania, joka oli luonnon vuohijumala.

Syntymäpäiväperinne Suomessa

Muiden maiden esimerkistä Suomessa on alettu huomioida kunkin yksilöllistä vuosipäivää vasta moderneina aikoina. Siihen asti syntymäpäiviä juhlittiin lähinnä ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien keskuudessa ja silloinkin todennäköisesti tasavuosina. Varhaiset kristityt paheksuivat syntymäpäiviä, koska pitivät niiden viettoa pakanallisena tapana. Kristilliseen kalenteriin hyväksyttiinkin vain Jeesuksen, Johannes Kastajan ja Neitsyt Marian syntymäpäivät. Syntymäpäivien vietto yleistyi Suomessa toden teolla vasta sotien jälkeisenä aikana.

Baby Shower – vauvakutsut tuoreena lainaperinteenä

Vauvakutsut eli baby shower on tuorein Suomeen tuotu juhlaperinne. Baby shower tarkoittaa syntymättömälle lapselle järjestettäviä juhlia, jossa paljon huomiota saa raskaana oleva lapsen äiti ja erinäiset tulevaan elämään valmistavat puheet ja hauskanpito. Baby shower on levinnyt Suomeen vasta 2010-luvulla Yhdysvalloista. Kaikki eivät vauvakutsuja vietä, mutta toisille se on mukava tapa viettää aikaa ystävien kanssa ennen vauvan syntymää.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *