Suomalainen kulttuuri on ainutlaatuista

Suomalainen kulttuuri on saanut vaikutteita Ruotsista ja Venäjältä etenkin niiden hallintokausien ajalta, mutta myös, koska ne ovat naapureitamme ja kulttuurivaihtoa on tapahtunut luontaisesti. Toki Suomella on myös oma kulttuuriperinteensä, josta on tullut entistä suositumpaa. Nykyään suomalaiset myytit ja kansantarustot kiinnostavat enemmän kuin koskaan. Tällä sivustolla käsittelemme suomalaisen kulttuurin eri osa-alueita, kuten ruokakulttuuria, kirjallisuutta, kuvataidetta, erilaisia esittävän taiteen muotoja, sekä urheilukulttuuria. Lisäksi pohditaan kulttuurin kehitystä ja tulevaisuutta.

Suomalainen kirjallisuus ja taide

Suomessa on painettu kirjoja jo 1500-luvulta lähtien. Kuitenkin jo ennen painetun sanan aikaa, Suomessa oli vahva kansantarusto, joka on aina kiinnostanut suomalaisia ja herättänyt uteliaisuutta myös ulkomailla. Elias Lönnrot keräsi tarustoamme 1800-luvun alkupuolella Kalevalaan, josta on sittemmin tullut maailmankirjallisuutta. Käännöksiä tästä eepoksesta on jo 60 eri kielellä. Tällä hetkellä Suomessa julkaistaan toiseksi eniten kirjoja asukasta kohti koko maailmassa. Sähköisessä muodossa olevat kirjat ovat tämän hetken trendi.

Kiasman valmistuttua 1998 perinteinen taide Suomessa on antanut enemmän tilaa nykytaiteelle. Suomalainen taide ja muotoilu ovat herättäneet kiinnostusta myös ulkomailla, tällä hetkellä etenkin suomalaiset muotoilijat ja graafikot ovat suosittuja. Suomalaisen kulttuurin ensimmäisinä taide-esineinä kuitenkin pidetään kivikaudelta peräisin olevia eläinfiguureita sekä kalliomaalauksia. Kristinuskon syrjäytettyä luonnonuskontomme, kirkkotaide sekä kirkkoarkkitehtuuri valtasivat taidealaa. Kuuluisimmat taiteilijamme tulevat kuitenkin 1800- ja 1900-luvun taitteesta, aikakaudelta jota kutsutaan suomalaisen taiteen kulta-ajaksi. Suurimpia tuon ajan taiteilijoita ovat:

  • Akseli Gallen-Kallela, joka ammensi sisältöä taiteeseensa etenkin Kalevalasta ja kansanperinteestä
  • Albert Edelfelt, joka tunnetaan etenkin historiallisista kuvauksista, sekä muotokuvista
  • Helene Schjerfbeck, jonka myöhemmän kauden modernistiset maalaukset ovat arvostettuja

Suomen ruokakulttuuri ja perinteet

Suomen ruokakulttuuri on täysin omanlaistaan, vaikkakin naapurimaiden vaikutus on nähtävissä. Eri puolilla Suomea on totuttu hieman erilaiseen ruuanvalmistukseen ja tässä yhteydessä puhutaankin maakuntaruuista. Etenkin hyvin säilyviä juureksia sekä ruisleipää suosittiin Suomessa pitkään. Kaupungistumisen sekä teollistumisen myötä ruoanvalmistuksessa alettiin arvostaa helppoutta ja nopeutta, mikä onkin johtanut vahvan ruokaperinteen hiipumiseen. Tällä hetkellä vanhat arvot ovat kuitenkin hieman nousussa ja ruuanvalmistus sekä ruokailu on alettu nähdä tärkeämpänä osana kulttuuriamme.

Kuten ruokakulttuuri myös erilaiset suomalaiset perinteet ovat alkaneet kiinnostaa uudelleen. Vaikka kristinuskon saapuminen Suomeen vaikutti paljon Suomessa vietettäviin juhliin ja karsi pois useita kansan keskuudessa vietettyjä juhlia, osa suomalaisista vanhoista perinteistä elää vieläkin. Etenkin suomalaisen saunakulttuurin koetaan olevan suomalaisuutta määrittävä asia. Saunomiseen suhtaudutaan edelleen tietyllä hartaudella, vaikkei sitä aivan pyhänä enää pidettäisikään. Myös kansanparantaminen, perinnekasvit ja niiden käyttö ovat alkaneet kiinnostaa uudelleen.

Suomalainen esittävä taide ja elokuva

Suomessa on pitkälti yli 150 ammattiteatteria, sekä suuri määrä erilaisia harrastajateatteriryhmiä. Etenkin kesäteatterit sekä komediat vetävät paljon yleisöä katsomoihin. Tanssi ja baletti ovat Suomessa menettäneet hieman suosiotaan, mutta niilläkin on oma kannattajakuntansa. Erityisessä nousujohteessa viime vuosina on ollut suomalainen TV- ja elokuvakulttuuri. Suomalaisia elokuvia tehdään enemmän kuin pitkään aikaan ja elokuvanäyttelijöiden arvostus on kasvanut takaisin entisaikojen mittoihin. Suomalaisia näyttelijöitä on nähty myös suurissa Hollywood-elokuvissa sekä ulkomaisissa suosikkisarjoissa.

Näyttelijöitäkin enemmän Suomea maailmalla tunnetuksi ovat tehneet suomalaiset muusikot. Suomessa on vuosisatojen aikana syntynyt huippumuusikoita, kapellimestareita, säveltäjiä sekä laulajia. Musiikinopiskelua pidetään suomessa entistä varteenotettavampana vaihtoehtona nuorten keskuudessa. Suomesta on lähtenyt maailmalle niin oopperalaulajia kuin rokkibändejäkin. Viime vuosikymmeninä etenkin suomalaisen populaarimusiikin suuret nimet on otettu maailmalla hyvin vastaan. Seuraavassa on listattu maailmanlaajuisesti eniten suosiota saaneita suomalaisia muusikoita niin menneiltä vuosilta kuin meidänkin ajaltamme.

  • Jean Sibelius on edelleen kaikkein suosituin suomalainen muusikko ulkomailla
  • Sopraano Aulikki Rautawaara oli 30-40 -lukujen kansainvälisesti suosituimpia laulajiamme
  • Darude on edelleen ulkomaillakin soitetuimpien suomalaisten muusikoiden listalla

Suomalainen urheilukulttuuri

Vaikka Suomessakin urheilijoita on aina ihannoitu ja arvostettu, urheillun kuuluva fanikulttuuri on meillä vasta kehittymässä. Suomessa arvostetaan enemmän voittamista, kuin hyvää yritystä, mikä varmasti johtuu myös urheilun rahoitusvaikeuksista. Tässä suhteessa voisimme kuitenkin omaksua oppeja toisista kulttuureista. Esimerkiksi Englannissa myös jatkuvassa tappioputkessa pelaaville jalkapallojoukkueille löytyy kannattajansa ja oma fanikulttuurinsa. Urheilua kuitenkin yleisesti arvostetaan suomessa ja erilaisia urheiluseuroja ja harrasteryhmiä löytyy lähes jokaisesta Suomen kolkasta.

Menneiden vuosien urheilijat ovat olleet luomassa pohjaa suomalaiselle urheilukulttuurille, jota edelleen arvostetaan ympäri maailman. Urheilua kokoonnutaan vieläkin katsomaan yhdessä ja tuloksista ja tapahtumista keskustellaan työpaikoilla ja kahviloissa. Kun Suomen lippu nousee salkoon, tai Maamme-laulu kajahtaa, suomalaiset tuntevat kulttuurista yhteyttä toisiinsa. Maailmalla Suomi tunnetaan kaikkein parhaiten juuri kansainvälisesti menestyneimmistä urheilijoistamme. Lähes missä päin maailmaa ihmiset tunnistavat jääkiekkoilijoitamme sekä formula- ja rallikuljettajiamme. Tunnetuimpia suomalaisia urheilijoita maailmalla ovat:

  • Kimi Räikkönen on yksi tunnetuimmista moottoriurheilijoistamme
  • Jari Litmanen on kansainvälisesti arvostetuin suomalainen jalkapalloilija
  • Teemu Selänne tunnetaan etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkästä jääkiekkourastaan

Perinteet pysyvät – kulttuuri kehittyy

Suomalainen kulttuuriperinne ja suomalaisuus ovat tällä hetkellä kovassa nosteessa. Olemme itse havainneet oman ainutlaatuisuutemme ja alkaneet panostaa entistä enemmän kotimaisten kulttuurielämysten tuottamiseen, taiteen määrään sekä laatuun. Tällä hetkellä panostetaan enemmän etenkin suomalaiseen elokuvaan ja tv-tuotantoon kuin moneen vuosikymmeneen ja yhä useammat tuotannot perustuvat Suomen kulttuurimaisemaan, historiaan ja mytologiaan. Suomalaisuus ja omat perinteemme kiinnostavat meitä entistä enemmän ja olemme entistä ylpeämpiä omista juuristamme. Kulttuuri on vain osittain historiaan sidonnaista, sillä se kehittyy jatkuvasti. Kun aikaisemmin kokoonnuttiin yhteen katsomaan televisiota, nyt toisten ihmisten kanssa voidaan kohdata pelikonsolin tai älylaitteen välityksellä. Myös kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyminen muuttaa sitä, miten kohtaamme toisia ihmisiä, miten vietämme juhlapyhiämme ja mitä teemme toisten kanssa vapaa-ajallamme. Kaiken muutoksen keskellä on hyvä kuitenkin muistaa omat suomalaiset lähtökohtamme sekä perinteemme ja juhlistaa ainutlaatuista suomalaista kulttuuria.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *