Suomalaisten monet syyt juhlaan

Mitä tulee juhlimiseen, ovat suomalaiset varsin perinteille uskollista kansaa. Suurin osa suurimmista ja tärkeimmistä suomalaisista juhlapäivistä juontavat juurensa kristinuskoon. Uskonnollisen taustansa vaikutuksesta nämä päivät ovat yleensä myös pyhäpäiviä, jolloin osa kaupoista ja kaikki virastot ovat suljettuja ja suomalaiset saavat nauttia ylimääräisestä vapaapäivästä. Suurimpia juhlapyhiä juhlistetaan Suomessa nostamalla lippu salkoon. Lipun salkoon nostavat niin viralliset tahot kuin yksityishenkilötkin. Suomen lippu onkin suomalaisille varsin pyhä ja juhlallinen asia.

Suomalaisen kulttuurin tärkeitä juhlia

Tämä artikkeli kertoo suomalaisten tärkeimmistä ja suurimmista juhlapyhistä, niiden taustoista sekä merkityksestä suomalaiseen kulttuuriin. Tällä sivustolla voit tutustua myös muualta Suomeen rantautuneisiin juhlapyhiin sekä yleisemmin suomalaisen kulttuurin ominaispiirteisiin. Suomalaiset juhlapyhät rytmittävät suomalaisten arkea vuodenajasta toiseen ja luovat koko kansalle yhteisiä tapahtumia. Ujosta ja hiljaisesta suomalaisesta perusluonteesta poiketen juhlapäiviä vietetään iloisissa ja sosiaalisissa tunnelmissa – näinä päivinä arkihuolet heitetään nurkkaan ja elämästä nautitaan hyvän ruuan, juoman ja seuran merkeissä.

Empimättä suomalaisen kulttuurin suurin ja merkityksellisin juhla on joulu, jota juhlitaan usean päivän ajan ja joka tuo valon keskelle pimeintä talvea. Joulua seuraava uusi vuosi on myös perinteitä täynnä oleva, tärkeä suomalainen juhlapyhä. Hyvänä kakkosena tulee juhannus, joka on suomalaisten lempivuodenajan, keskikesän juhla. Muita suuria juhlia Suomessa ovat esimerkiksi itsenäisyyspäivä, pääsiäinen, vappu sekä äitien- ja isänpäivä. Suomalaiseen juhlakulttuuriin kuuluvat olennaisesti myös häät, koulujen valmistujaiset sekä rippi- ja kastejuhlat. Suomalaisiin juhliin kuuluvat:

  • Joulu ja uusivuosi
  • Juhannus
  • Pääsiäinen
  • Vappu
  • Äitien- ja isänpäivä sekä muut juhlat

Joulu ja uusivuosi – vuoden odotetuin juhla

Joulu on suomalaisille rakas ja tärkeä juhla vuodesta toiseen. Suomalainen joulu on perinteitä pullollaan ja riippumatta missä päin Suomea joulua vietät, muistuttavat juhlamenot läheisesti toisiaan. Joulu juontaa juurensa totta kai kristinuskoon ja se onkin Suomen tärkein kristillinen juhla. Suomalaisen joulun varsinainen juhlapäivä on jouluaatto, 24.12. Perinteiseen suomalaiseen jouluun kuuluvat erottamattomasti joulukuusi, joulupukki ja joululahjat, joulukinkku, joulusauna ja usealle myös joulukirkko. Joulu on Suomessa ennen kaikkea perhejuhla.

Uusi vuosi jatkaa joulusta alkanutta juhlakautta. Uutta vuotta juhlitaan uuden vuoden aattona 31.12. Uuden vuoden juhlintaan Suomessa kuuluvat erottamattomasti näyttävät ilotulitukset, joiden ampumista on Suomessa tarkkaan rajoitettu. Tinojen valaminen, ja valuista tulevan vuoden ennustaminen kuuluvat myös suomalaisiin uuden vuoden perinteisiin. Joulu ja uusi vuosi muodostavat yhdessä juhlavan ajanjakson Suomessa, jolloin koululaiset viettävät pitkää lomaa ja juhlapäiviä ympäröivät pyhäpäivät tarjoavat mahdollisuuden vapaapäiviin myös useimmille työntekijöille.

Juhannus juhlistaa suomalaista keskikesää

Juhannus on Suomessa tärkeä juhla, jolloin juhlistetaan valoa ja keskikesää. Juhannusta vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla, päivämäärät vaihtelevat vuosittain. Pohjoisemmassa Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla, sillä Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske koko yönä. Juhannuskin juontaa juurensa kristinuskoon, sillä monissa kirkkokunnissa juhannuksena juhlitaan Johannes Kastajan syntymäpäivää – tästä on suomalainenkin juhannus saanut nimensä. Juhannus on suomalaisille tärkeä juhla, sillä lyhyt kesä tarjoaa erinomaisen syyn suureen juhlaan.

Perinteiseen suomalaiseen juhannukseen kuuluvat juhannuskokko, juhannussauna koivuvihtoineen sekä usein myös juhannustanssit. Useat suomalaiset viettävät juhannusta kesämökeillään nauttien keskikesän vehreästä luonnosta ja auringon lämmittämistä uimavesistä. Juhannukseen liittyy olennaisesti myös erilaiset uskomukset sekä juhannustaiat, joista tunnetuimpia lienevät lemmentaiat. Uskotaan esimerkiksi että keräämällä seitsemän erilaista kukkaa ja laittamalla ne tyynynsä alle juhannusyönä, voi neito nähdä unessaan tulevan puolisonsa. Juhannusyössä on ajateltu olevan taikaa – aaveet ovat liikkeellä ja aarnivalkeat palavat. Juhannukseen kuuluu:

  • Juhannuskokko
  • Juhannussauna koivuvihtoineen
  • Juhannustanssit
  • Juhannustaiat

Pääsiäinen ja vappu tekevät suomalaisesta keväästä yhtä juhlaa!

Suomalaiseen kevääseen ajoittuu kaksi tärkeää juhlaa: pääsiäinen ja vappu. Pääsiäinen on perinteinen kristillinen juhlapyhä, joka ajoittuu Suomessa maalis-huhtikuulle. Pääsiäistä edeltää Suomessa Palmusunnuntai, jolloin pikkunoidat kiertelevät ovelta ovelle virpomassa hyvää onnea koristelluilla pajunoksilla ja saavat palkkioksi esimerkiksi suklaamunia. Pääsiäisen kristillinen tausta on voimakas, mutta perinteinen suomalainen pääsiäinen on nykyään värikäs ja iloinen kevätjuhla. Suomalaiseen pääsiäiseen kuuluvat virpojien lisäksi perinneherkku mämmi sekä totta kai pääsiäismunat, ja usein pääsisäispöydän juhlaruokana tarjoillaan lammasta.

Toukokuun ensimmäisenä päivänä vietettävä vappu on työväenjuhla. Vapulla on pitkät perinteet suomalaisessa kulttuurissa ja nykyäänkin vappu saa liikkeelle useat suomalaiset. Perinteisesti vappua juhlitaan kerääntymällä ulos piknikille, nauttimaan kevään ensimmäisistä lämpimistä päivistä. Suomalaisiin vappuperinteisiin kuuluu siman sekä munkkien valmistaminen ja nauttiminen. Koti koristellaan ilmapalloin ja serpentiinein ja järjestetäänpä kouluissa usein naamiaisiakin tai muita hauskoja juhlia. Vappu on suomalaisille ilon juhla, jolloin ilmassa leijuu lupaus ja odotus tulevasta kesästä!

  • Pääsiäisen top 3: virpojat, mämmi, suklaamunat
  • Vappu ei ole vappu ilman näitä: sima, munkit, ilmapallot, serpentiini

Häät, valmistujaiset ja muut suomalaiset juhlanaiheet

Suomalaiseen juhlakulttuuriin kuuluvat erottamattomasti myös äitien- ja isänpäivä, jolloin vanhempia juhlitaan kakuin ja kortein sekä pienin lahjoin. Suomessa äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina ja isänpäivää marraskuun toisena sunnuntaina. Äitien- ja isänpäivä ovat suomalaisessa kulttuurissa perhekeskeisiä juhlia, joiden tärkein perinne on ajanvietto perheenjäsenten kanssa. Suomessa juhlitaan myös ystävänpäivää, joka on nimensä mukaisesti erityisesti ystävyyssuhteista nauttimisen ja niiden juhlistamisen päivä. Ystävänpäivää vietetään maailmanlaajuisesti 14.2.

Myös häät, valmistujaiset, rippijuhlat sekä kastejuhlat ovat hetkiä, jolloin suomalaiset juhlivat läheistensä saavutuksia ja tärkeitä hetkiä suurin menoin. Suomessa häitä vietetään perinteisesti kesällä, jolloin voidaan nauttia lämpimästä ulkoilmasta ja Suomen kauniista luonnosta yhdessä häävieraiden kanssa. Erilaiset valmistujaisjuhlat ajoittuvat yleensä kesäkuun alkuun, jolloin ylioppilaat valmistuvat lukiosta ja ammatinsaajat ammattikouluista. Rippijuhlat ovat uskonnollinen juhla, jossa rippikoulun käyneet konfirmoidaan. Kastejuhlassa eli ristiäisissä lapselle annetaan nimi ja hänet kastetaan kristityksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *