Suomen taide nousi kulta-ajallaan maailman tietoisuuteen

Suomen historiasta löytyy ansioituneita esimerkkejä kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin ja arkkitehtuurin saralta. Ensimmäisen kerran suomalainen taide sai runsaasti kansainvälistä huomiota Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä, jossa Suomen näyttelypaviljonki oli yksi runsaimmin kävijöitä keränneistä. Suomalaisessa kuvataiteessa näkyvät tähän päivään asti kansallisromantiikan ja sotien vaikutukset.

Uutta ja vanhaa Kalevalaa

Suomen kansalliseeposta hyödynnetään nykyään taiteessa melko vähän, mutta kansallisromanttisessa Suomessa sen tarinat olivat yleisiä aiheita. Kalevalamaalareista tunnetuimpia on nykyäänkin Akseli Gallen-Kallela, jonka töitä näkee edelleen muuallakin kuin näyttelyissä tai museoissa. Hän oli merkittävässä roolissa luomassa visuaalista mielenmaisemaa teokselle, jonka hahmot kuvastivat suomalaisuutta.

Gallen-Kallelan teokset ovat monille tuttuja, ja esimerkiksi Lemminkäisen äiti on päässyt pastissina moneen uudempaan teokseen. Mauri Kunnas on tehnyt alkuperäisestä teoksesta inspiraatiota ottaneen vedoksen Koirien Kalevalaan, mutta myös esimerkiksi Suomen Raha-automaattiyhdistys RAY hyödynsi kuvan asetelmaa Pidetään Huolta-kampanjansa kuvituksessa. Näin vanhat kuvat saavat uusia merkityksiä.

Ihmiset ja luonto

Suomalaisessa kuvataiteessa on muutamia vahvoja teemoja: Kalevala, uskonto, luonto ja työmiehet. Viimeisiä maalasivat muun muassa Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja ne kuvaavat usein maaseudun työtä. Molemmat kuvasivat töissään usein myös luontoa, ja tämä luonnon ja ihmisen yhteys näkyi arkipäiväisissä töissä.

Luonnon maisemista erityisen paljon on maalattu Kolin kansallismaisemia sekä Karjalan seutua. Suomen taiteilijoista tunnetuimmat ovat edustaneet jollain asteella karelianismia, sillä Karjala nähtiin monella tapaa suomalaisen kulttuurin alkulähteenä, kalevalaisena kulttuurina. Luonnonläheisyyttä teoksissa pidettiin tärkeämpänä kuin aseteltua kauneutta. Tavallisen arjen kauneus oli riittävää.

Toisenlaista kuvitusta

Yhdysvaltalaisessa Physicue Pictorial -kehonrakentajalehdessä julkaistiin 50-luvulla Tom of Finlandin piirroksia maskuliinisista homomiehistä. Stereotyyppinen homomies oli jo tuolloin neitimäinen ja pehmeä, ja Touko Laaksosen näkemykset iskivät kollektiiviseen hermoon seksuaalivähemmistöjen keskuudessa. Homoseksuaalisuus oli Suomessa tällöin vielä rikos, joten ulkomaisen menestyksen karttuminen ennen kotimaista oli ymmärrettävää.

Tove Jansson tunnetaan parhaiten hänen kehittämistään muumihahmoista, joita pidettiin niin pitkään idyllisen ydinperheen unelmakuvana, että on yhä ihmisiä, joita järkyttää Toven suhde kumppaniinsa Tuulikkiin. Muumeissa on monia teemoja, jotka voidaan tulkita luonteeltaan yksityisen ihmisen allegorisiksi kertomuksiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuulumisesta.

Titi-Uu-koira ei tahdo olla koira lainkaan, vaan elää susien kanssa niinkuin sudet. Alkuperäisissä sarjakuvissa esiintyy koira, joka rakastaa vain kissoja ja häpeää tunteitaan. Muumeissa esiintyvien hahmojen yleismaailmallisuus ja monimuotoisuus on varmasti suurin syy sille, miksi muumeista on tullut niin valtavan suosittuja ympäri maailman.

Elämää suurempi design

Nykypäivänä puhutaan pohjoismaisesta designista, johon kuuluvat yksinkertaisuus, minimalistisuus ja käytännöllisyys, ja suomalaisten suunnittelijoiden nimet vilahtelevat keskustelussa. Alvar ja Aino Aallon astioita löytyy suomalaisten kotien lisäksi myös ulkomailta, ja vaikka Maija Isola ei nimenä sanoisikaan mitään, lähes jokainen tunnistaa naisen luoman Marimekon Unikko-kuvion sen nähdessään.

Alvar Aalto suunnitteli astioiden lisäksi myös arkkitehtuuria. Hän laajensi osaamistaan Suomesta ensin Viroon ja Venäjälle ja sitten Eurooppaan. Viimeinen rakennus, jonka hän suunnitteli, oli Essenin oopperatalo, joka tunnetaan nimellä “Aalto Theatre”. Aalto voitti suunnittelukilpailun yksimielisesti, vaikka hän kuoli valitettavasti ennen kuin rakennusurakka saatiin valmiiksi.

Alvar Aallon kirkot

Aalto suunnitteli eläessään niin monta ulkomaalaista rakennusta, että hän onnistui jättämään ulkomaille itsestään pysyviä puumerkkejä. Hänen arkkitehtuurisissa töissään näkyy sama modernius ja minimalismi kuin astiasuunnittelussakin, ja ulkomaille mies on suunnitellut monia kirkkoja. Italialainen kardinaali Giacomo Lercaro ihastui Aallon töihin nähdessään niitä Palazzo Strozzissa.

Tästä ihastuksesta syntyi Riolan kirkko Bolognan maakunnassa. Kirkko koostuu kuudesta epäsymmetrisestä betonikaaresta, ja sitä voidaan pitää yhtenä malliesimerkkinä siitä, kuinka hyvin Aalto ymmärsi valon merkityksen rakennuksia suunnitellessaan. Saksan Wolfsburgiin Aalto pääsi suunnittelemaan jopa kaksi erilaista kirkkoa: Pyhän Stefanoksen kirkon ja Pyhän Hengen kirkon.

Schjerfbeck ja muut voimanaiset

Helene Schjerfbeck, jonka syntymäpäivänä vietetään Suomen kuvataiteen päivää, on eräs Suomen tunnetuimpia naistaiteilijoita ja arvostetuimpia modernistisia taidemaalareita. Tammisaaren museokeskus EKTA:ssa on pysyvä näyttely naisen elämästä ja taiteesta. Schjerfbeck opiskeli samaan aikaan Helena Westermarckin, Maria Wiikin ja Ada Thilénin kanssa ja piti näihin yhteyttä myöhemminkin.

Sukupuoli tuntuu rajoittaneen suomalaisten naismaalareiden uraa vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa; Schjerfbeck ja hänen aikalaisensa matkustivat, opiskelivat ja tekivät töitä ulkomailla siinä missä Suomessakin, ja jos heidän aiheitaan joskus kritisoitiinkin “miehille kuuluviksi”, monet heistä saivat tunnustusta jo omana elinaikanaan.

Inspiraatiota Ranskasta

Moni suomalainen taidemaalari opiskeli tai työskenteli Ranskassa. Erityisesti Pariisi innoitti lukuisia taiteilijoita, joista yksi oli Albert Edelfelt. Hän kuvasi laajasti elämän eri puolia; miehen tuotantoon kuuluivat niin muotokuvat kauniista pariisittarista kuin elävästä elämästä leikatut kohtauksetkin. Lisäksi joukossa on historiallisia töitä.

Edelfelt eteni urallaan historiallisromanttisista aiheista naturalismiin, mutta hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat muotokuvat. Mies sai maalata aikansa keskeisten henkilöiden, kuten Aino Acktén ja Nikolai II:n, piirteet tauluun, ja häntä pidettiin siinä taitavana. Edelfelt myös kuvitti WSOY:n julkaiseman version Vänrikki Stoolin tarinoista.

Taide ansaitsee kannattajansa

Suomalainen kuvataide on monipuolista ja kansallishistoriaamme dokumentoivaa. Globalisoituvassa maailmassa vaikutteita rajojemme ulkopuolelta tulee enemmän ja helpommin, mutta juuremme ovat syvällä kansallistaiteemme vankoissa nimissä. Toisaalta pienenevä maailma tarjoaa moderneille taiteilijoille uusia mahdollisuuksia; ovet ovat auki sekä meillä että muualla nojata vanhaan ja luoda uutta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *